Musikaalinen Senegal

Ranskan entinen siirtomaa, Senegal, on meille suomalaisille varsin tuntematon maa Afrikassa. Suomen kehitysyhteistyö on pääasiassa ollut keskittynyttä englantia puhuviin maihin, kuten Tansaniaan. Suomen lähetysseura on kuitenkin toiminut Senegalissa jo vuodesta 1974 lähtien. Senegal on maailmalla tunnettu muusikoistaan, joista tunnetuin lienee Youssoun Dour. Useat suomalaisetkin muusikot ovat käyneet Senegalissa hakemassa oppia ja uusia ideoita. Esimerkiksi muutaman vuoden takaisessa Väinö hittikappaleessa esiintyi senegalilainen muusikko laulaen wolofiksi.
Senegal on Afrikan läntisin maa. Pinta-alaltaan Senegal on vain puolet Suomen pinta-alasta, mutta asukkaita on perätä 9 miljoonaa. Pääkaupungissa Dakarissa on n. 2 miljoonaa asukasta. Asutus on keskittynyt kaupunkeihin ja kyliin, sisämaassa on suuria alueita täysin asuttamatta. Senegalin päävientiartikkeleita ovat kala, maapähkinät ja öljytuotteet. Senegal on kehitysmaa kuten miltei kaikki Afrikan maat. Maa on köyhä ja varsinkin pienissä syrjäisissä kylissä asuinolot ovat erittäin alkeelliset. Verrattuna Itä-Afrikan maihin Senegal vaikuttaa kuitenkin hieman kehittyneemmälle ja esim. yliopistotasoista koulutusta on helpompi saada.

Senegalin viralliset kielet ovat ranska ja wolof. Wolofien lisäksi Senegalissa elää monia etnisiä ryhmiä jotka puhuvat omia kieliään, tällaisia ovat mm Serere, Mandinka, Fula, Tukulor, Diola, Serahuli ja eteläisillä vuorilla elävät salaperäiset Bassarit.

94 % väestöstä on muslimeja ja sitä ei voi olla huomaamatta varsinkaan silloin jos matkustaa Senegaliin Ramadanin, islamin pyhän kuukauden aikana. Islamin vaikutuksesta huolimatta elämäntyyli on pysynyt afrikkalaisena: taloissa miehet ja naiset asuvat samoissa tiloissa, naiset eivät peitä kasvojaan vaan pukeutuvat värikkäisiin, avokaulaisiin bubu-kauhtanoihin tai länsimaisiin vaatteisiin. Islamiin on sekoittunut paljon paikallisia uskomuksia esimerkiksi kaikilla lapsilla oli amuletit (gri gri) oikeassa kädessä ja vasemmassa nilkassa ja joskus kolmas amuletti vyötäröllä. Amuletit ovat pieniä nahkaisia pussukoita joiden sisään on suljettu koraanin säkeitä tai muita taikakaluja.

Alava maa

Senegal on hyvin alava maa, korkein "vuoren huippu" on vain 498 m meren pinnasta. Pohjois-Senegal kuuluu Sahelin kuivaan ilmastovyöhykkeeseen. Alueella kasvaa pääasiassa piikkipensaita ja akaasiota. Senegal joen tulvatasanko on kuitenkin hieman vehreämpää ja siellä viljellään riisiä, maissia ja hirssiä. Eteläisessä Senegalissa kasvillisuus on rehevämpää sisältäen trooppista metsää. Suurimman osan vuodesta ilma on hyvin kuuma ja kuiva, vuoden keskilämpötila on noin +26 astetta. Heinä- lokakuussa Senegalissa on sadekausi, jolloin vettä sataa miltei päivittäin ja ilma on erittäin kuuma ja kostea. Joulu- tammikuussa on viileää ja maan pohjoisosissa lämpötila voi laskea öisin +18 asteeseen.
Senegalissa on useita hienoja luonnonsuojelualueita, joita Niokolo-Koba suurin. Siellä voi mm. nähdä virtahepoja ja hyvällä tuurilla erittäin harvinaiseksi käyneen norsun. Luonnonsuojelualueilla asustelee runsaasti pahkasikoja, shakaaleja, genetti-kissoja, varaaneja, pyton-käärmeitä, krokotiileja, antilooppeja ja apinoita. Maan tunnetuin luonnonsuojelualue on Djoudj`sin lintujen suojelualue, joka on nimetty UNESCOn maailman perintökohteeksikin. Alue on ensimmäinen paikka josta muuttolinnut löytävät vettä Saharan ylitettyään. Puisto on Senegaljoen rannalla kosteikossa. Puisto on täynnä siivekkäitä, joista osa on meiltä Suomesta muuttomatkalla olevia lintujamme esim. kalasääski. Tunnetuimpia lienevät Djoudj`sin pelikaanit joita alueella pesii satojatuhansia. Myös flamingoja on runsaasti.

Senegalilaiset ovat erittäin ystävällisiä ihmisiä. Maassa riittää paljon nähtävää ja koettavaa. Senegal on ollut myös huomattavasti turvallisempi matkailukohde kuin monet muut Länsi-Afrikan maat. Mutta ainahan Afrikassa matkustamiseen liittyy omat riskinsä vieläkin.

Kärsäkkäät syövät vesisaniaisia Senegal-joella

Toimin Senegalissa Suomen ympäristökeskuksen konsulttina loka-joulukuussa 2001. Projektin tarkoituksena on kartoittaa Senegal-jokeen rakennettujen patojen vaikutusta joen käyttöön ja luontoon. Asuin kaksi kuukautta Pohjois-Senegalissa sijaitsevan Djoudj`sin luonnonsuojelualueen biologisella tutkimusasemalla.
Patojen rakentamisen jälkeen Senegal-jokeen on levinnyt tulokaslajeja, jotka ovat haitanneet joella liikkumista ja lisänneet vesiperäisiä tartuntatauteja, kuten esimerkiksi malariaa ja bilhartsiaa. Tulokaslajilla tarkoitetaan jotain uutta lajia joka tuodaan alueelle missä se ei luonnostaan kasva. Usein tällaiset lajit pääsevät leviämään ja valtaamaan suuria alueita, koska ne ovat kilpailukykyisiä luonnollisten kasvua rajoittavien tekijöiden puutteen takia. Senegal-joella ongelmia ovat tuottanut Vesisalaatti (Pistia statioles) ja vesisaniainen (Salvinia molesta), jotka ovat alun perin kotoisin Brasilian sademetsistä. Myös alueella luonnostaan kasvava osmankäämi on runsastunut patoamisen jälkeen.

Vesisaniainen ja -salaatti kasvavat vedenpinnalla kelluen tiheänä mattona. Kyseiset lajit ovat aiheuttaneet suuria vahinkoja muillakin trooppisilla alueilla Aasiassa, Australiassa ja Afrikassa. Tunnetuin tulokaslaji lienee vesihyasintti, joka kuitenkaan ei ole onneksi vielä levinnyt Senegal joelle. Tulokaslajit tukkivat koko Senegal joen uoman, joten paikalliset kalastajat eivät päässeet kanooteillaan liikkumaan joella. Kalastus on Djoudj`sin läheisten kylien pääelinkeino, joten tämä oli katastrofi kylien asukkaille. Kasvustot peittivät alleen mattona koko vapaan veden, joten muuttolinnut eivät kyenneet tunnistamaan jokea lennosta. Kasvit estivät myös pelikaanien ja merimetsojen kalastusta. Senegal joen sivuhaarassa sijaitsee Lac de Guiers, Senegalin suurin järvi josta pumpataan juomavesi Dakarin ja suuren osaan maata. Tulokaslajit uhkasivat vallata myös järven joka olisi vaikeuttanut tai peräti estänyt vedenoton. Lisäksi kasvit olivat ihanteellinen lisääntymisalue malariasääskille ja bilhartsia loisen väli-isäntänä toimiville kotiloille.

Projektimme on pyrkinyt kontrolloimaan näitä haitallisia vesikasveja monin eri keinoin. Mekaanisessa torjunnassa kasveja kerätään vedestä ja nostetaan rannalle kuivumaan ja kompostoitumaan, ongelmana on kuitenkin työn raskaus ja tarvittavien välineiden puuttuminen. Kasvien myrkyttäminen ei tule kysymykseenkään, koska aluetta käytetään kalastukseen ja myrkkyjen sivuvaikutuksista ei koskaan voi olla varma. Projekti on kuitenkin menestyksekkäästi onnistunut biologisessa torjunnassa. Joelle on vapautettu kärsäkkäitä, pitkäkärsäisiä kovakuoriaisia, jotka syövät vesisalaattia ja vesisaniaista. Kyseiset hyönteiset on löydetty samalta alueelta josta kasvit ovat kotoisin. Laboratoriossa on ensin varmistettu, että hyönteiset käyttävät ravinnokseen ainoastaan kyseisiä kasveja eivätkö tuhoa muita lajeja. Biologinen torjunta on onnistunut erinomaisen hyvin. vesisalaatti on kadonnut joelta miltei tyystin ja vesisaniaisiakin löytyy enää erittäin vähän. Kärsäkkäät syövät toukkineen kasvin lehtiä ja juuria. Näin vahingoittunut kasvi ei enää voi kellua vedenpinnalla vaan uppoaa pohjaan.

Tein tutkimusta näiden kärsäkkäiden vesisaniaisen tuhoamisnopeudesta. Osallistuin myös haitallisten kasvien levinneisyyden kartoittamiseen joella. Tehtäviini kuului myös pitkä tutkimusmatka pitkin Senegal -joen vartta aina Malin rajalle saakka Kidiran kaupunkiin. Projekti tekee kasvillisuustarkastelun koko Senegaljoen jokilaaksosta ja minun tehtäväni oli tehdä satelliittikuvien tulkintaa varten maastossa kasvillisuuskartoitus. Matkasimme seitsemän päivää alueilla jossa ei ennen oltu autolla liikuttu. Tiet olivat huonokuntoisia jos niitä oli lainkaan. Eli erittäin kuumaa (yli +40), kuivaa ja pölyistä. Muutaman kerran puhkesi autosta rengas, bensa loppui tai auto sanoi työsopimuksensa irti.

Hieno kokemus, mahtavia maisemia ja ihania ihmisiä. Matkan huippukohta lienee yöpyminen paikallisissa perheissä. Söimme iltaisin perheen kanssa maassa istuen yhteiseltä vadilta thiebu dienia eli riisiä ja kalaa. Sitten kävimme nukkumaan Afrikan kirkkaan tähtitaivaan alle lehmien ja vuohien viereen. Aamulla heräsin, kun vuohi tuli syömään lakanan kulmaa.